Minusta

Olen 28 vuotias nainen. Olemme seurustelleet mieheni kanssa kahdeksan vuotta. Olemme yrittäneet lasta nyt reilut kolme vuotta..

Sain 14 vuoden piinan jälkeen diagnoosin endometrioosista. Se on sairaus, joka aiheuttaa monenlaisia vaivoja aina kivuliaista kuukautisista lapsettomuuteen. Sairaudesta voi lukea lisää osoitteesta www.endometrioosiyhdistys.fi. Käsittelen omia ajatuksiani toki myös täällä. Diagnoosin saamisesta on 7 kuukautta tätä blogia perustaessani. Sain lääkäriltä selvän kehotuksen hankkia lapsia. Se kun sairaudesta johtuen ei ole itsestäänselvyys.

Ensimmäisellä lapsettomuuspoliklinikan käynnillä minulla todettiin olevan PCO:n oireita: monirakkulaisuutta ja liikakarvoitusta vatsan alueella. Miehellä todettiin kahden sperma-analyysin jälkeen olevan heikko siittiötilanne, ja tätä seurataan.

Toiveissa olisi silti pieni meidänkin perheeseemme. 

--------------------------------
Oma kiputarinani, jonka kirjoitin pian endometrioosidiagnoosin saatuani:

Kipulääkkeitä kipulääkkeiden kanssa

Tämä tarina on tosi.

Se alkaa siitä, kun täytin 11 vuotta. Aloin hiljalleen muuttua tytöstä naiseksi. Rinnat kasvoivat ja kuukautiset alkoivat. Muistan, miten äiti melkein kakkukahvit keitti koko suvulle, kun hänen esikoisellaan alkoi kuukautiset.

Joka kuukausi, kun vuodot alkoivat, olin todella kipeä. Kukaan vaan ei tuntunut uskovan, että kivut olivat oikeasti totta ja että opiskelemiseen oli mahdoton keskittyä. Sain lääkäriltä reseptin Miranax -nimiselle lääkkeelle. Se helpotti kipuja ja olo oli ihan mahtava. Harmi, että se mahtava olo ei kestänyt kovin kauaa.

Lukio-ikään mennessä oli Miranaxin annostusta lisätty. Aloitin e-pillerit.

Kun muutin pois kotoa 18-vuotiaana, kivut vain kasvoivat. Tavallisten kuukautiskipujen rinnalle ilmaantui kipuilua myös muutamaa päivää ennen varsinaisia kuukautisia. Sain Miranaxin rinnalle Panadol määräyksen. Aloin olla huolestunut lääkkeiden määrästä, jota söin päivittäin koko kuukautisten keston ajan. Juoksin lääkäreissä kivuiliaiden kuukautisten takia ja huiman painonnousun vuoksi. Lääkärit kuittasivat kaiken vain elämäntapojen muuttumisella ja määräsivät lisää lääkettä tai eri e-pillerireseptin. Elin sekalaisessa toivossa, että pian kivut helpottuvat eikä minun enää tarvitse kärsiä joka kuukausi.

20-vuotiaana aloin epäillä kipujen syytä. Juoksin jälleen lääkäriltä lääkärille etsien syytä koviin kipuihin ja toisaalta myös helpotusta niihin. Minulta otettiin verikokeita ja ultratutkimuksia tehtiin, mutta mitään ei löytynyt. Lääkärit vain totesivat, että ota sitä kipulääkettä vain.

Muutin toiselle paikkakunnalle ja jatkoin lääkärissä hyppäämistä. Kokeiltiin jälleen uusia e-pillereitä ja sain erilaisia kipulääkkeitä. Kivut helpottuivat huomattavasti voimakkaammilla lääkkeillä, mutta syy ei vieläkään selvinnyt.

Kivut kovenivat, eivätkä lääkkeet enää auttaneet. Kivut olivat usein niin kovat, että lamaannuin täysin sänkyyn. Muistan äitini joskus soittaneen jopa päivystykseen apua kipuihini. Kuukautisten edeltävä kipu alavatsassa selkeni ja säännöllistyi. Päätin ottaa itse selvää kivuliaiden kuukautisten syistä ja omien diagnoosieni kanssa marssin lääkärin vastaanotolle. Olin 23 -vuotias kun sanoin lääkärille, että nyt pitää selvittää kivun syy, koska lapsen hankkiminen alkaa muutaman vuoden päästä olla ajankohtainen. Vasta sitten lääkäri otti asiani tosissaan ja antoi minulle kunnolliset lääkkeet kipuihin. Miranax ja normi panadolit jätettiin pois ja tilalle tuli 500mg Panacod ja 1g Panadol. Kivut helpottivat huomattavasti. Lääkkeiden määrä oli huima, mutta se auttoi, joten otin kiltisti kaikki lääkkeet. Sain lähetteen Naisten poliklinikalle Satakunnan keskussairaalaan. Olin toiveikas, että nyt kivun syy selviää.

29.1.2013 sain diagnoosin: lievä endometrioosi. Olin helpottunut. Olin helpottunut siitä, että lääkäri määräsi minulle e-pillereitä syötäväksi joka päivä ilman taukoa 3-6kk. Se tarkoittaa sitä, että minulle ei tule kuukautisia, eli ei tule kipuja.

Sairaus tuo tullessaan myös mahdollisuuden lapsettomuuteen. Olen siitä huolissani, koska haluan omia lapsia. Lääkäri sanoi, että olemme onnellisessa asemassa, koska olemme ajoissa liikkeellä. Lapsettomuushoitoja aletaan antaa sitten, kun olemme puoli vuotta yrittäneet raskautta tuloksetta. Tämä on siis edessä kenties parin vuoden kuluttua. Mutta silti elättelen toivoa, että koska sairastan lievää endometrioosia, tulen raskaaksi ilman hoitoja. Noin 30-40% sairastavista kärsii lapsettomuudesta.

Tutustuin endometrioosiyhdistyksen nettisivuihin. Ne tuntuivat rauhoittavilta, kun tietoa on saatavilla. Netistä googlaamalla löytyy paljon tietoa sairaudesta ja sen erilaisista hoitomuodoista, oireista ja muusta.

Minulla on asiat olosuhteisiin nähden hyvin. Minulla on rakastava mies, joka ei pelkää kulkea rinnalla niinä kivikkoisinakin aikoina.

-----------------------------