Uusi kierto alkoi jouluna. Ei minkäänlaista kipua. Missään vaiheessa. Tosin ei ollut kyllä paljon vuotoakaan... Ja nyt ällövaroitus! :D Ainoastaan sellaista rusehtavaa limaa, jonka joukossa ihan pikkuisen kahden päivän ajan kunnon punaista vuotoa. Siteeseen asti ei tullut mitään. Outoa. Tulkitsin kuitenkin niiden olleen menkat, koska ne kestivät suunnilleen saman verran kuin mun aikaisemmat menkatkin.
Muuten tänne meille ei kuulu mitään uutta. Eletään elämäämme parhaamme mukaan. Riehutaan kummilasten kanssa ja yritetään etsiä töitä. Meillä alkoi nyt tipaton ja suklaaton tammikuu. Tekee varmasti hyvää...
Minä edelleen taistelen surullisuuden ja ilon ja kateuden tunteiden kanssa kun tuon miehen veli sen pienen tyttärensä maaliskuussa saa. Hänelle järjestetään vauvakutsut nyt tammikuussa ja se tuntuu nyt olevan mulle jotenkin kamalan kova paikka. Olin ajatellut järjestää kutsut itse, jotta saisin prosessoitua siinä samalla omia ajatuksiani, mutta nyt en saakkaan järjestää niitä. Eräs toinen tyttö ilmoitti, että hän järjestää ja piste. Olen ollut kamalan kiukkuinen tästä ihan typerästä asiasta nyt noin viikon verran. :D Ehkä osan mielialanheilahteluista voin laittaa menkkojen piikkiin, mutten kyllä kaikkea!
Toivottavasti pian saadaan täällä etelässäkin nauttia kunnon talvesta ja saadaan oikea lumipeite!
