20. joulukuuta 2015

Jooga

En ole koskaan uskonut joogaan. En ole pitänyt sitä vaativana lajina. Olen pitänyt sitä venyttelynä sellaisille jotka venyvät mihin suuntaan tahansa ihan miten päin tahansa.

Perjantaina pinterestiä selatessani päädyin katselemaan sieltä joogaa aloittelijoille. Ja oikeastaan olisiko joogasta apua alaselkäni kivulle. Venäytin selkäni viikko sitten ja rauhallisten pitkien venyttelyiden tuloksena se alkoi jo olla melko hyvä, mutta ajattelin, että ehkä jooga olisi tehokkaampaa selän verryttelyyn. Ja siellähän oli kaikenlaista! :D Oli selälle, PCO:lle, niskalle, laihduttajalle, lihaville, experteille, aloittelijoille, aamulle, illalle.... Valinnan varaa on hirmuisesti.

Ajatelin, että syteen tai saveen minä kokeilen. Ja kokeilin. Ja kokeilin toisenkin kerran. Ja voi pojat! Siitä tulikin aika kiva olo! :) Niin kiva olo, että kaivelin tänään YouTubesta videoita aloittelijoille. Tällaisen vinkin antoi Viktoria blogista Oikeus hyvään oloon ja se vaikutti minusta niin hyvältä, että lähdin siltä istumalta olohuoneen lattialle jumppamattoni kanssa ja testasin harjoituksen. :D



En usko, että joka päivä jaksaisin näin aluksi tehdä näin pitkän harjoituksen. Tai mistä sitä tietää! Mutta enivei, varoiksi hain itselleni myös lyhyemmän harjoituksen, joka on vähän haastavampi.


Kevääksi olisi tarkoitus katsoa, josko kansalaisopistolla olisi jokin aloittelijoiden joogakurssi tarjolla. :) Kuinka moni teistä on tutustunut joogaan? Mitä mieltä olette? Vinkkejä?

16. joulukuuta 2015

2 v

Huomasin juuri, että meillä on mennyt jo 2 vuoden yrittämisen rajakin rikki. Emmekä ole yhtään lähempänä tavoitetta kuin silloin kaksi vuotta sitten.

Painonkin kanssa kumpikin meistä jojoilee ja pahasti.

Vuodet vain vierii eteenpäin...

14. joulukuuta 2015

Negatiivista joulua


Tämä on todella turhauttavaa. Ovulaatiotestejä ja raskaustestejä pitää tehdä jatkuvasti ihan vain seuratakseen tilannetta, että alkaako ne metut toimimaan. Ja tikkujen tulos on likipitäen aina tämä. Nega. Tyylipuhdas nega.

Koita siinä sitten olla positiivinen ja kuunnella toisten raskausvaivoista tai ajatuksista siitä, että miten vaikeaa ja kamalaa siitä varmasti tulee kun on perheen ensimmäinen vauva tulossa.... Ei kauheasti riittänyt voimia voivotella sitä. Ja vielä inhottavampaa kun kyseessä on miehen veljen lapsi... Meidän pitää kuulemma myös miehen kanssa käydä ottamassa influenssarokote. Olivat neuvolassa suositelleet sen ottamista, joten tottahan kaikki sen sitten ottaa.

Metuista tulee edelleen paha olo. Yököttää, muttei mitään tule ylös. Sellainen jatkuva kuvotuksen tunne vaan ja esimerkiksi makkaran haju laukaisee sen pahan olon tehokkaasti. Vielä olisi yksi kuukausi jäljellä metuja, jonka jälkeen lääkärin mukaan pitäisi koittaa muita keinoja. Mutten oikein tiedä mitä tehdä, kun lääkäri kirjoitti niitä metuja kuitenkin puoleksi vuodeksi. Ja jos yhtään muiden keskustelupalstojen juttuihin on luottaminen, niin joillakin ne alkoivat tepsiä vasta puolen vuoden käytön jälkeen.

Raivostuttaa. Kiukuttaa. Suututtaa.

6. joulukuuta 2015

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Linnanjuhlia katsellessani mietin, että mitä jos joskus itse saisin kutsun juhliin. Voi herrajestas sitä jännittämistä ja säätämistä ennen h-hetkeä. :D Ja kyllähän tuollainen tilaisuus olisi käytettävä hyväksi. Vaikka sitten ilman seuralaista! Mies kun on sitä mieltä, ettei linnaan tulisi. :D Liian paljon väkeä, kamerat, ahdistavaa. :S Toisaalta kyllä ymmärrän sen. Se varmasti onkin aika ahdistavaa. Ja hikistä. :'D

Mutta JOS joskus (eli ei...) kutsu linnaan tulisi, niin haluaisin pukeutua tyylikkäästi ja elegantisti. Matalakorkoisiin kenkiin eikä puvussa saisi olla laahusta. Ja puvussa pitäisi ehdottomasti olla olkaimet tai hihat. En kestäisi sitä, että olkaimetonta pukua saisi kokoajan olla nostamassa ylöspäin kun tissit painaa liikaa! :'D

Oletteko koskaan miettineet, että entä jos joskus...?

Tänään leivoimme joulupipareita äidin ja siskon kanssa. Siinä samalla katselimme Tuntematonta sotilasta telkkarista ja äiti alkoi miettiä, miten mun ja siskoni isopappa oli ollut Kannaksella taistelemassa. Ja miten siitä ei ikinä puhuttu. Se kokemus oli isopapalle liian raju, ettei hän suostunut siitä puhumaan ikinä. Hän oli silloin 26 vuotias kun rintamalle kävi kutsu. Mun ikäinen siis... Sitä on jotekin jännä ajatella, ettei tarvitse oikeasti mennä tuon kauemmas suvussa kun jo on muistoja sodasta. Jo mun pappallani oli muistoja sodan ajalta, vaikka oli vielä juuri ja juuri sen ikäinen ettei rintamalle joutunutkaan. Siskoni oli katsellut Studio55:n haastattelua, jossa sotaveteraanit olivat kertoneet, että Tuntematon sotilas on hyvin realistinen kuvaus sotimisesta. Sellaista se kuulemma oli. Hurjaa...

Mietittekö ikinä sotia, joissa Suomi on ollut mukana? Aihe on mun mielestä ihan älyttömän mielenkiintoinen, joskin aika hurja. Sotaveteraanien määrä Suomessa vähenee kokoajan. Joskus kuulee puheita siitä miten heitä autetaan liikaa, mutta minusta he sen ansaitsevat. Sodankäynti ei ole läpihuutojuttu... Ja onhan meillä nyt oma itsenäinen Suomi. Niin ei todennäköisesti olisi ilman sellaisia sotaurhoja kuin mun isopappa oli. Heitä pitää kunnioittaa.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

2. joulukuuta 2015

Kuulumisia

Nyt on metuja popsittu sitten pari liuskallista. Kaks pilleria päivässä. Ja voi herranjee mitä oireita! Ei ole paljon tehnyt mieli roikkua koneella, joten anteeksi radiohiljaisuuteni.... :(

Metut ovat saaneet mun kropassani aikaan kummia. Siinä mielessä, että oireilen kuin alkuraskaudessa. Pahoinvointeineen kaikkineen. Ja se pahoinvointi on miltei 24/7 läsnä. Yritän silti sitkeästi syödä sen kolme kuukautta niitä ja tikutella sitä ovista. Sen jälkeen on lupa luovuttaa niiden suhteen. :D

Mun sisko on monesti jo kysynyt, että olenko varma etten ole raskaana. Kyllä olen varma, jos tikkuihin on uskominen. Kahden viikon välein olen tehnyt r-testin. Ja aina ne näyttää negaa. Samoin kuin jokapäiväiset ovistikutkin. Nega. Nega. Nega.

Olen nyt myös jossain kummallisessa herkkukierteessä. Ihan järkyttävä hinku kokoajan saada jotain makeaa. Mitä tahansa. :( Juusto maistuu myös erityisen hyvältä nyt. Välillä tulee oikein himo siihen. :D Ja sitten on niitä ruokia, joiden haju etoo. Makkarat ja joulutortut ovat sen listan kärjessä. Onneksi glögi ja piparit maistuu ja tuoksuu vielä hyvältä! ;)


Ihanaa joulunodotusta! <3