Itkuja ja vesimelonia

Oon ollut nyt viikon kipeänä. Eilen ja tänään on ollut jo ihan normilämpö. Ihan kauhee flunssa on ollu meneillään.

Täällä elellään nyt kp31 eikä menkkaoireita ole ollenkaan, joten tämäkin kierto on taas pidempi mitä ne tuossa välissä taas olivat. Ainut juttu mihin oon kiinnittänyt huomiota on itkuherkkyys. Tällä viikolla oon parkunut melkein asiasta kuin asiasta! Haha! Kyynelkanavat sai aukeamaan koiran lopettaminen telkkarissa, YouTuben häävideot ja sellaiset videot, joissa kerrotaan raskaudesta perheenjäsenille. Huh!

Miehen sperma-analyysin tuloksetkin tulivat viikko sitten ja niissä näkyy parannusta. Lääkärin mukaan ihan ok. Rakenne 38% ja liikkuvuus 34% ja määräkin kasvussa vaikka vielä matalalla onkin. Eli clomit, metut ja kilpparilääkkeet jatkuu hänellä vielä samoin kuin ennen.

Molemmilla on nyt alkanut terveyslaihdutusvalmennus. Olin järkyttynyt kun tilastojen mukaan mun pitäs pystyä laihtumaan tavoitepainoon vielä tänä vuonna. Haha! Mutta todellisuus on vähän eri. Kaikki tuntuu niin kovin nihkeeltä nyt. Varsinkin just nyt kun on kipeenä ja ruokahalu on ollut poissa kokonaan ja sit on vaan antanu ittelleen periks syödä just sitä mikä menee alas. Eli siis sipsejä, suklaata, suolakeksejä, kiloittain vesimelonia ja viinirypäleitä. Mutta siis pääasia, että taival on aloitettu. :)