16. syyskuuta 2013

Synnytyksestä

Tänään pohdin hieman synnytysasioita. Jännää, miten aina on tiennyt, että miten se tapahtuu,  mutta kun alkaa itse suunnitella sitä, se kuulostaakin täysin erilaiselta koitokselta.

Kaikki tieysti kokevat erilaisena synnytyksen. Olen muutamia erilaisia tarinoita lukenut. Äitini kertoi omasta kokemuksestaan jokin aika sitten ja hän kuuluu luomusynnyttäjien joukkoon. Tämä tuli mulle täysin yllärinä. En osannut odotta sitä ollenkaan.

En missään tilanteessa ole koskaan ajatellut edes vaihtoehtona luomusynnyystä. Mä varmasti tarvitsen keskusteluapua synnytyspelon taltuttamiseksi ennen h-hetkeä. En itseasiassa pelkää sitä synnytystä, vaan sitä kipua. Samalla tavalla kun en pelkää ruiskua vaan sitä kipua, joka aiheutuu kun saa rokotteen tai otetaan verikoe. Pelkään kipua.

Olen lukenut paljon synnyttämisestä. Olen katsonut synnytyksiä tositvn muodossa. Yritän imeä itseeni paljon infoa. Lähinnä näin kipupelkoisena siitä kivunlievityksestä. Toivon saavani mukavat hoitajat ja kätilön, jotka ottavat kipuni tosissaan. Toivon myös, että mies pysyisi tajuissaan koko toimituksen ajan, jotta hän voisi mua tukea. Hän on vähän herkkänahkainen, joten varmuutta tajuissaan olevasta miehestä synnytyksessä ei ole. :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)