1. syyskuuta 2015

Helpotus

Kyllä se olo vaan aina helpottaa kun saa suun auki. Kun sydäntä keventää, niin olokin helpottuu. Niinhän se menee. Sen vaan jotenkin aina muistaa vasta näin jälkikäteen. :D

Minulla on ollut kovin huono ja epävarma olo miehen veljen ja hänen tyttöystävänsä seurassa (ja oikeastaan muutenkin) kun heille se pieni käärö on tulossa keväällä. Sen seikan hyväksyminen on ollut vaikeaa, etten itse ole edelleenkään raskaana. Enkä kyllä ihan lähitulevaisuudessa tule olemaankaan - jos koskaan.

Nyt venetsialaisia juhlistettaessa kävin (kutsutaan häntä nyt vaikka Piiaksi, niin on helpompi selittäää!) Piian viereen sohvalle saunan jälkeen. Hän voi edelleen huonosti eikä voi olla pystyasennossa juuri pidempään kuin syömisen ja vessakäynnin ajan. :/ Sanoin hänelle suoraan, että:

Anteeksi etten ole aikaisemmin onnitellut. En ole pystynyt. Onnea kovasti. 

Ja mun yllätykseksi hän vastasi mulle, että:

Ei se mitään. Ymmärrän kyllä. Se on teillä nyt toisinpäin kuin silloin kun sun sisko kertoi raskaudestaan. Se on ihan ymmärrettävää, mutta kiitos. 

Ja sitten me juteltiin hyvä tovi heidän raskaudestaan. Siitä miten kauan he olivat yrittäneet, milloin olivat huomanneet raskauden, miten pahoinvointi yllätti heidät täysin ja miten mun miehen veli on täyttä intoa täynnä tullessaan isäksi. 
En osannut aavistaa, että miten kevyt olo mulle tulee tän keskustelun jälkeen! Kun avasin suuni, asetin itseni haavoittuvaiseksi. Kerroin suoraan, että tuntuu pahalta. Ja se kannatti. Vaikka sekin kirpaisi, kun kuulin heidän yrittäneen puoli vuotta, niin silti leijuin sellaisessa helpottuneessa usvassa.

Tästä on hyvä jatkaa.

4 kommenttia:

  1. Hienoa! Ei ole helppoa murtaa jäätä. Onneksi kyseessä on "yritetty" eikä mikään vahinkolaukaus, joka kivipaperisakset-arvonnalla päätettiin "pitää". Eli raskaana olijakin ymmärtää hitusen siitä palosta päästä äidiksi, mikä sulla on :) Ja toisaalta ehkä lähestyminen ja tilanteen kuuntelu helpottui, kun huomaa ettei raskaana oleva tanssi ruusuilla ja hehku omassa kuplassaan, vaan että ongelmia on kuten meillä muillakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa. Se vasta olisikin kamalaa kuultavaa, että "No oli ihan ylläri ja päädyttiin nyt kuitenkin antaa sen tulla". Onneksi tämä keskustelu on nyt käyty. :)

      Poista
  2. Usein kannattaa ennemmin puhua asioista, jos jokin vaivaa, kuin olla puhumatta. Omaa kokemusta on runsaasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Joskus vaan sen keskustelun aloittaminen vaatii erityisiä ponnisteluja. Varmasti tiedätkin. :) Onneksi se on nyt hoidettu alta pois ja meistä kaikki voi nyt jatkaa tulevaisuuden ihmettelyä rauhassa. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)