12. maaliskuuta 2016

Kerro kerro kuvastin, kelle kertoa clomeista?

Jostain syystä en ole kertonut äidilleni - saatikka miehen vanhemmille -, että meille kirjoitettiin clomeja ovulaation saavuttamiseksi. En ihan tarkkaan tiedä miksi. Kyllähän he tietävät kuitenkin meidän tilanteestamme. Sen sijaan paras ystäväni, siskoni ja siskon mies tietävät.

Olen viime vuosien aikana lähentynyt siskoni kanssa kovasti. Ja minusta tuntuu, että vielä  enemmän kun minusta tuli hänen lapsensa kummitäti. Siispä tuntui luonnolliselta kertoa hänelle tästäkin asiasta. Joka on meille samalla jännittävä ja pelottava. On mukavaa miten sisko osaa kääntää kaikista asioista hyviä puolia ja jopa vitsailla.

Me kun miehen kanssa pohdittiin sitä vaihtoehtoa, että clomit saisikin aikaan kaksosraskauden, niin siskoni vitsaili, että jos sieltä tulisi useampi kuin kaksi niin hän kyllä ei pystyisi pidättämään naurua. :D Sen tilanteen miettiminen mielessä on aika koominen. Kun jos niin kävisi, että ultrassa ilmenisi monikkoraskaus, niin en kyllä pystyisi pitämään sitä salassa yhtään. Olisin varmaan niin shokissa, että siitä pitäisi kertoa. Ja miten siitä sitten kertoisi? "Ai hei moi! Mä oon muuten raskaana. Ja ainiin, sieltä tulee neljä." :D No, onneksi todennäköisyydet on meitä vastaan, eikä tällaiseen tilanteeseen todennäköisesti päädytä. En nimittäin tiedä miten minä muka pärjäisin useamman kuin kahden vauvan kanssa. o_O

Ja paras ystäväni on paras ystäväni. Tottakai hän tietää. Miten ei voisi tietää?

Mutta kertoakko vai eikö kertoa muille? Varsinaisesti meillä ei ole salaisuuksia tästä asiasta vanhemmillemme, mutta näistä clomeista nyt vaan ei ole tullut kerrottua. Toisaalta taas, miehen vanhempia ei varmaan edes kiinnosta kun heidän ensimmäinen lapsenlapsensa laskettuaika on ihan kulman takana. Heidän kaikki tarmonsa menevät nyt pikkuisen odottamiseen. Mun vanhemmat taas... Äiti on niin oman lapsenlapsensa pauloissa ja pohtii vaan sitä, että koska siskoni saa toisen, että en oikeastaan tiedä miten tällaisesta asiasta hänelle ylipäänsä kertoisi. Enkä ole isäni kanssa ollut koskaan niin läheinen, että tällaisesta kertominen vain hänelle tuntuisi hyvältä.

Huomaan, että kehitän taas tästäkin asiasta kamalan ison dilemman. Ehkä tilanne raukeaa kun joskus keväämmällä otamme clomit oikeasti käyttöön.

10 kommenttia:

  1. En oikeastaan nyt pääse samaistumaan asiaan, että miks ihmeessä kellekään pitäisi asiasta kertoa. Itselläni lapsettomuutta takana yli kymmenen vuotta. Clomit olleet jossain kohdin käytössä. Ei clomit mielestäni ole vielä oikeastaan edes oikeita lapsettomuushoitoja. Niiden tarkoitus on aikaansaada ovulaatio eli naisen kropan normaalia toimintaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun mielestäni clomit ovat osa lapsettomuushoitoja. Eihän niitä muussa tapauksessa varmaan tarvitse käyttää oviksen aikaansaamiseksi? :)Mulla on myös tapana haudutella asioista turhan suuria jollen jossain kohtaa pääse niitä jollekin kertomaan. Ja onhan se helpompi olla kun ei tule sitten vahingossa möläyteltyä asioita, eikä näin ollen tarvitse selitellä. :)

      Poista
    2. Mä en myöskään varsinaisesti pidä lääkitystä lapsettomuushoitoina, sillä periaatteessa kuka tahansa lääkäri voi kirjoittaa esim. clomi-reseptin, eli ei tarvitse millään lailla edes olla lapsettomuusklinikan/polin asiakas. Omalla klinikallani clomi-lääkitys on mukana lähes kaikilla esim. ajoituksen takia (eli jos klinikka ei ole viikonloppuisin auki), vaikkei omassa ovulaatiossa olisikaan mitään vikaa. Itselleni lääkitys ei tosin tuonut mitään lisäarvoa luomukiertoon nähden, vaan folleja tuli yksi, eikä ovulaatio aikaistunut yhtään, eli taas ovis osui viikonlopulle. Clomi-lääkitykseen kuuluu muuten aina seurantaultra (jos yhtään vastuullinen lääkäri kyseessä), joten kaksosraskauden riski on pieni ja jos folleja on enemmän kuin kaksi, napsahtaa yhdyntäkieltoa ja/tai hoitoja ei siltä erää jatketa. Joillain klinikoilla ylimääräisiä folleja saatetaan puhkoa.

      Teillä tuntuu olevan aika avoin meininki, joten teinä kyllä kertoisin! :)

      Poista
    3. Kiitos kokemuksiesi jakamisesta! :) Jostain syystä mua vähän jännittää noiden clomien syöminen, mutta ihan varmasti taas turhaan hermoilen. Vaikka taas toisaalta kyllähän nämä on isoja asioita ja vähän saakin hermoilla. :)

      Poista
  2. Kerro vaan :) Meillä kun vaihto Letroista Clomeihin ja hintaerosta tuli aika huomattava, niin porukat autto että saatiin Clomit ostettua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielipiteestä! Kyllä mä ehkä kerron. Eipähän tarvitse sitten murehtia tällaistakaan asiaa. :D

      Poista
  3. Itse kerroin hoidoista vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen icsi oli alkamassa. Ja silloinkin vain lähimmille. Koin tilanteen niin henkilökohtaiseksi. Kyllä mulle joku testikierto clomejakin oli, mutta pidin sitä aika turhana miehen siittiötilanteen takia... Miten muuten teillä, määrääkö siis yksityinen gyne sulle clomeja? Mutta lapsettomuusklinikalla ovat sitä mieltä, että suoraan ivf hoidoksi? Älä nyt käsitä väärin, mutta itse en söisi "turhaan" clomeja, vaan antaisin kehon levätä välissä, jos lapsettomuuslääkärit on sitä mieltä, että niillä ei tule tulosta vaan suoraan koeputkihoitoon. Onko teillä painoa vielä paljon pudotettavana ivfään? Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä yksityinen gyne määräsi clomit. Lapsettomuuspolin mielipiteestä en ihan varma ole, kun heidän puoleltaan vastaanotto oli todella kolea ja tyyliin "teistä ei tule hyviä vanhempia kun olette lihavia". Toki ymmärrän syyt miksi lihaville hoitoa ei anneta, mutta asian olisi voinut esittää toisin ja kenties tukea asiaa vähän toisella tavalla. Mutta siis 15kg vielä siihen, että IVF voitaisiin aloittaa.

      Poista
  4. Minusta olisi ollut tosi omituista kertoa appivanhemmille että "hei, mä syön clomeja ovulaation induktioon".Niinkuin, miksi? Eihän siinä mitään hävettävää ole mutta mä en kyllä kokenut mitään tarvetta selittää omia kiertojani tai ovulaatioitani appivanhemmille... Enkä jaksa uskoa että hekään olisivat halunneet ihan noin yksityiskohtaista informaatiota. Clomit on oikeasti vielä aika kevyt hoito, mä luulen että teet vähän turhan hankalan tästä asiasta. Jos sinun oloasi helpottaa kertoa niin totta kai, mutta minusta kyseessä ei ole niin iso asia että siitä pitäisi kertoa tai että ihmiset myöhemmin ihmettelisivät mikset kertonut jos asia tulee esiin. Asia on sinulle iso, mutta asiaan vihkiytymättömät jotka eivät lapsettomuushoidoista tiedä tuskin sillä tiedolla mitään tekevät. Ja voi olla että petyt jos heidän reaktionsa on luokkaa olankohautus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei olla vieläkään kerrottu. Ja voi olla, että nyt kun tällä viikolla on appivanhempien ensimmäisen lapsenlapsen laskettuaika, niin jää varmaan kertomatta. Äidille ehkä sitten joskus. Toisaalta kaikki olivat sitä mieltä, että haluavat tietää missä mennään ja mitä tapahtuu. No. Olet varmasti oikeassa ja teen tästäkin asiasta aivan liian ison. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)