+

Se kuulkaa pärähti ovisplussa selkeänä ensimmäistä kertaa sitten yrityksen aloittamisen! o_O

Mitä jos musta ei edes tulisi hyvää äitiä?

Tällainen ajatus on pyörinyt lähiviikkoina mun mielessä useampaankin kertaan.

Olen itkenyt yksin ja miehen kainalossa. Olen pohtinut, etten millään pystyisi olemaan niin hyvä äiti kuin paras ystäväni tai siskoni on. Olen pohtinut, että miltä tuntuisi elää vanhaksi lapsettomana. Olen ajoittain ollut varma, etten pystyisi olemaan äiti. Olen uskonut, että kaikki muut ovat kuin tehtyjä äideiksi, mutta minusta ei tulisi hyvää äitiä tekemälläkään. Olen alkanut uskoa, että koska kaikki on niin vaikeaa, niin ehkä minusta ei ole tarkoituskaan tulla äitiä.

Ehkä minun osani on katsoa katellisena muiden lapsia ja läheisiäni, joita kutsutaan äideiksi.

Kahden viimeisen vuoden aikana lähipiirin on siunaantunut seitsemän lasta. Meidän yritystaival on kestänyt pian kaksi ja puoli vuotta. Ja kokoajan musta on tullut epävarmempi itsestäni äitinä. Epäilen jatkuvasti jaksamistani, osaamistani, pystymistäni, taitojani, kaikkea.

Huomenna on yhdet ristiäiset. Jännitän niitä kovasti. Kaikki on siellä vauvalasienläpi katsovia ihmisiä. Juuri kukaan ei tiedä meidän tilanteesta. Eniten pelkään, että joku kysyy meiltä koska meille tulee vauva. Tuntuu siltä, että kaikki tämän vauvan elämässä ärsyttää mua. Vauvaa kutsutaan keijuksi. Sekin on ärsyttävää. Kuten myös se, että hänellä käytetään haalareita, vaikka hän on tyttö. Ärsyttää myös, että äiti ruokkii pientä keijukaistaan tuttipullosta väärin. Kaikki näistä on sellaisia asioita, jotka eivät liity minuun millään tavalla. Ja silti ne ärsyttävät. Jännitän ristiäisiä niin kovasti, etten tiedä miten selviän niistä loppuun asti.

Ja kaiken keskellä ja kaikesta huolimatta toivoisin olevani raskaana. Pelkään vauva-arkea. Toivon sitä. Jännitän raskautta. Pelkään synnyttämistä. Toivoisin silti olevani äiti. Kaipaan omaa lasta. Yk14 käynnistyi tiputtelulla tiistai-iltana. Ja edelleen minä vain odotan ja toivon ja pelkään.

Suunnitelmien muutos

Keskusteltiin miehen kanssa näistä clomeista ja kesästä ja meidän lähitulevaisuuden suunnitelmista toissapäivänä.

Meillä on kivoja kesäsuunnitelmia, mm. ulkomaanmatka. Osittain tästä matkasta johtuen minä ehdotin miehelle, että mitä jos aloitettaisiin clomit vasta reissun jälkeen loppukesästä. Minä kun kovasti haluaisin mukaan matkalle. Ja toinen syy, josta mieskin oli samaa mieltä, on se, että miehen pitää rajoittaa juomisiaan jonkin verran vielä lisää noihin clomikiertoihin.

Aikaisempiin kokemuksiin perustuen me tiedetään, että miehen siittiötilanne paranee kun hän juo vähän vähemmän. Ihan loogista kyllä muutenkin... Mutta tästä syystä hän on päättänyt, että meidän lomareissun jälkeen hän vähentää kaljan juontia pariin saunaolueen. Näin siittiöitä olisi tarjolla enemmän jos ne clomit avittaa mun puolelta asioita. Lisäksi mies syö sinkkiä päivittäin.

Minä taas olen luvannut liikkua enemmän ja syödä vähemmän herkkuja. Tällä hetkellä turhauttaa kovasti kun olin jo päässyt hyvään sykkeeseen pilateksessa ja nyt olen ollut useana peräkkäisenä viikkona kipeänä milloin mitenkin. Ensin vatsatautia, sitten jäätävä flunssa pienen lämpöilyn kera ja nyt tällä viikolla venäytin selkäni...

No, eniveis, nyt mä yritän olla huolehtimatta sen suuremmin mistään ja alan odottaa meidän kesälomamatkaa. :) Kivaa, pian on kesä!

Yökkistä

Kiitos edelliseen postaukseen kommentoineet. Mieli rauhoittui kyllä teidän kommenteistanne. :) 

Siitä huolimatta kipu oli niin kova, että menin tänään aamulla gynelle. Sain taistella itseni sinne sillä jäätävä pahaolo valtasi mut jo ennen herätyksen soimista. Hyvä, että menin. Se patti oli taas kasvanut ja oli jo pikkurillin kynnen kokoinen mätäpaise. Eli olitte oikeassa, vain tulehdus, joka oli kerännyt mätää. Se puhkaistiin ja heti helpotti. :) Se puhkaisu tosin sattui ihan mukavasti, mutta enää se ei ole kipeä. Antibioottivoidetta sain mukaani ja sitä nyt muutama päivä laitellaan. 

Ja kun käynti oli laskua vaille valmis niin ryntäsin lääkärin vessaan oksentamaan! Yök! Siitä lähtien olen tunnin välein halannut pönttöä. Vatsa on ihan tyhjä jo ja ulos tulee vain sappinestettä. Ja kun yrittää juoda ihan vaan yhden minikulauksen niin se tulee heti ylös. En ole vuosiin ollut vatsataudissa ja kyllä taas muistaa miksei se ole kiva tauti yhtään... Hyi. 

Niin, tosiaan! Munasarjat ultrattiin myös ja sieltä paljastui vasemmalta 15mm rakkula, eli yritystä on ollut tässäkin kierrossa. Sain luvan terolutkuuriin ja sen jälkeen clomeihin. Eli heti kun tästä taudista pääsen eroon, niin asiat alkavat taas rullata. :)

Patti!

Onko kukaan teistä löytänyt patteja jostain kummallisesta paikasta ja saanut kaameaa hätäkohtausta siitä? Minä olen. Juuri äsken.

Nimittäin löysin pienen (noin neljäsosa pikkurillin kynnestä) kokoisen patin sisempien häpyhuulten tyvestä. o_O Kääk!

Patti tuntuu kovalta ja on erittäin kipeä. Liikkuessa, istuessa, pyyhkiessä, mitä vaan tehdessä se tuntuu pienenä kipuiluna. Mitä helkkaria?! Hätäpäissäni varasin nyt huomiseksi gynen, joka toivottavasti kertoo minulle, ettei mitään hätää ole.

Junnaillaan

Hepskukkuu! Täällä junnataan edelleen paikallaan. Kaikki testit näyttää negaa. Niin ovistestit kuin raskaustestitkin..... :( Eikä menkkoja kuulu ei näy.

Tällä hetkellä:

• Väsyttää ihan pirusti kokoajan
• Finnejä tupsahtelee ympäri naamaa (yleensä vain leuassa....)
• Tissit eivät vieläkään ole kipeät
• Herkkuhimo nostaa päätään

Ja ainiin. Kuultiin taas vauvauutisia. Ystäväpari saa syksyllä vauvan. Oi jee! ---- Not. Ja lisäksi me kuultiin tää uutinen sillätavalla kivasti sivukorvalla. Argh!