Lääkärini laittoi lähetteen psykologille naapurikaupunkiin, koska muutamme sinne ensi viikolla. Meillä ei ole omaa autoa, joten tänne kulkeminen psykologin (tai ravitsemusterapeutin) tapaamiseen ei onnistu.
Tänään sain postia, että he eivät ota minua vastaan, koska minulla ei ole mitään sairautta. Ehdottavat sen sijaan varaamaan itse ajan psykologiselta sairaanhoitajalta. Se siis olisi täysin erillään tästä hoidosta, eikä hänellä olisi mitään tietoa tilanteestamme. Ensimmäiset kerrat maksaisin vain siitä, että kerron historiamme.
En tiedä mitä ajatella. En tiedä jaksanko hakeutua sinne itse. Olisiko siitä kuitenkaan hyötyä. Ja lisäksi molempien perheet ja ystävät asuvat tulevassa uudessa kotikaupungissamme, joten olemme suurennuslasin alla 24/7. Emme ole vielä kertoneet perheillemme tästä tilanteesta. Jotenkin sen keskutelun avaaminen onkin yllättävän vaikeaa.
Tässä on niin monta rautaa tulessa nytetten tiedä mihin keskittyä. On muuttoa ja miehestä tuli tänään työtön. Sitten on painonpudotus, joka ei etene mihinkään. Ja samaan aikaan pitää käsitellä parhaan ystäväni raskautta ja sitä tosiasiaa, että pikkusiskoni voi saada lapsia ennen minua. Minunkaan työkuviot eivät ole kiveen kirjoitetut, joten siinä vielä yksi taakka kannettavana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)