Tällä hetkellä mies on aktiiviesti vähentänyt pelaamista ja sitä myöten juomista. Ollaan katseltu Netflixistä ja Viaplaystä elokuvia ja sarjoja yhdessä. Ollaan kokattu, käyty kylässä ja suunniteltu vapun viettoa. Tänään mies yllätti mut lähettämällä mulle töihin kuvaviestin jos toisenkin: hän on siivonnut koko asunnon! :) Kyllä on ihana mennä nyt kotiin!
Kyllä mua siltikin vähän jännittää tuo jatko. Etenkin vappu. Siihen kun meillä on aina kuulunut skumppa, olut ja siideri. Jännään myös, että miten käy kun hänen pelaamaansa peliin tulee uusia lisäreitä lähipäivinä. Se varmasti intouttaa häntä pelaamaan enemmän. Eikä siitä tietysti voi syyttääkkään, toki minäkin intoutuisin sellaisista. Mutta nähtäväksi jää, osaako hän vetää sitä rajaa. Liika on liikaa. :)
 |
| Kuva |
Minusta on mukavaa, että te lukijat olette huolissanne minusta ja meidän toivottavasti tulevasta lapsesta. En siltikään ole valmis luovuttamaan tämän miehen suhteen vielä. Hän osaa olla ihana ja selväpäinen. Kontrolli vaan saattaa välillä pettää. Tarvitsee siis harjoitusta. :) Olen varmaan liian optimistinen, mutta ilman sitä olisin varmaan jo ajautunut aikaa sitten katuojaan.
Kaiken tällaisen stressaaminen on aiheuttanut sen, että olen herkutellut jäätelöllä ja sipseillä normaalia enemmän. Olen kuitenkin pitänyt kiinni viikoittaisesta liikunnasta, joten paino ei ole noussut, vaan pysynyt samassa koko kevään. Toivon, että tämän suurimman stressin hälvettyä jaksan taas keskittyä siihenkin asiaan enemmän.
Tällä hetkellä odotan kesää kovasti. Toivoisin, että olisi lämmin. Ja toivon, että pääsen jonnekin reissuun vielä tänä vuonna. On se sitten kesällä tai syksyllä. Mulla on kova matkakuume nyt. :D
Sellainen tilannearvio tällä kertaa. Mitä teidän lukijoiden päivään tänään kuuluu?
Kiitos kysynästä, p*ska päivä.
VastaaPoistaSain töissä haukut pomolta ja lapsettomuuden tuska itkettää taas pienen helpomman kauden jälkeen. Huono mieli.
Kurja kuulla. :( Tiedän tuon itkuisuuden tunteen. Minäkin olin tänään töissä aamupalalla itkukurkussa kun muut naiset juttelivat raskaudesta ja siitä että eivät todellakaan haluaisi sitä. Ja miten on helpompaa olla kun ei kaikki kysele jatkuvasti mahdollisista lapsukaisista, kun niitä ei jokatapauksessa halua. Oli niin vaikeaa olla hiljaa ja nyökytellä sopiviin kohtiin. En pystynyt sanomaan, että sitten on näitä meikäläisiä, jotka eivät sitä lasta saa vaikka kuinka haluaisivat.
PoistaTämä lapsettomuusmatka on kuin vuoristorataa. On ylämäkiä ja alamäkiä. Ja alamäen jälkeen tulee aina ylämäki. Vaikka ei sitä kyllä tule ajatelleeksi siinä alamäessä tai siellä pohjalla ollessaan... Kyllä sullekin se ylämäki vielä tulee. Siihen asti saakin itkeä. <3 Voimahaleja<3