Eilen oli aamulla viimeinen terapia. Olo oli hyvä ja pirteä. Sanoin psykologiselle sairaanhoitajalleni, että olo on oikeastaan aika hyvä. Nyt meidän lomamatkamme jälkeen ja ennen sitä meidän parisuhteemme on alkanut tasaantua. Matkalla olimme vain yhdessä. Ei ollut mitään häiriötekijöitä, ei edes nettiä! Se sai olon hyväksi. Olimme oikeasti kaksin. Ja se tuntui luonnolliselta. Ilman yhtään ainutta riitaa tai riidanpoikasta.
Terapian jälkeen hehkutin miehellekin hyvää oloani. Hän hymyili takaisin ja halasi. Hänelläkin oli hyvä olo.
Sitten miehen isoveli soitti.
He odottavat vauvaa.
...
...
...
...
...
...
...
He ovat viikolla 8, sydänäänet he ovat käyneet kuuntelemassa ja pahoinvointi on rajua ympärivuorokautista. Mutta heille tulee vauva.
Minä romahdin täysin. Tunsin olevani hukassa. Hoin mielessäni, että miten epäreilua tämä on. Ja miten kovasti minuun sattuu. Ja muilla onnistuu sormia napsauttamalla ja meillä menee vuosikaupalla, jos onnistumme koskaan. En saanut edes syödyksi, kun olo oli niin kurja. Ja se tapa, jolla meille kerrottiin oli karu. Ymmärrän, ettei heillä nyt ollut muuta vaihtoehtoa kun kaikki muut jo tiesivät, eiväthä he halunneet ottaa riskiä, että joku lipsauttaa vahingossa. Silti se tuntui karulta ja kurjalta.
Eilinen menikin sitten kokonaan niissä tunnelmissa...
-----
Tänään aamulla saimme viestin, että siskoni on matkalla synnyttämään! Se sai taas ajatukset muualle siitä seikasta, ettemme juuri nyt mahda sille mitään, etten ole raskaana ja että muut saavat vauvoja. Odotettuja vauvoja kaikki kuitenkin ovat. Emme voi olla niin suuria hirviöitä, että toivoisimme oikeasti etteivät he lasta saisi. Jokainen lapsi on ihme. And we have to deal with it.
Minusta tulee tänään täti ja kummitäti toistamiseen! <3
Äh noi paholaisen raskausuutiset :( mä pelkään joka kerta kun avaan esim facebookin, että sieltä paukahtaa eteen jonkun ultrakuva tai raskausuutinen jollain toisella tapaa. :(
VastaaPoistaMutta hirrmuisesti onnea tulevalle tädille ! <3
Kiitos. Vertaistuki on täällä parasta. <3
PoistaItselläni pieni pelko siitä, että koska miehen sisko ja sen mies ilmoittavat perheenlisäyksestä. Menivät juuri naimisiin ja rakentavat taloa... joten tietäähän sen mitä sitten seuraavaksi on vuorossa. En usko, että uutisia nyt aivan puolen vuoden sisään on tulossa, mutta jännittää jo hieman valmiiksi, että millaisen katkeruuden valtaan oikein joudun, jos he onnistuvat ennen meitä. Se vain tuntuisi niin kohtuuttomalta...
VastaaPoistaOnnea tädille <3
Kiitos! :)
PoistaYmmärrän kyllä ajatuksesi! Juuri sellaiseen tunnemyrskyyn vajosin eilen kuultuani vauvauutisista. Nyt en oikeastaan uskalla ajatella sitä seikkaa ollenkaan. Kun tässä nyt hetki menee, niin että pystyn käsittelemään tätä mielessäni, niin vanha minä ainakin olisi innoissaan vauvasta. Vauvat vaan ovat niin ihania. <3 Nyt just ei siltä tunnu, mutta ehkä vielä ennen vauvan syntymää. Tsemppiä sullekin. Päivä kerrallaan! <3
Ymmärrän tuon tunteen mikä raskausuutisista tulee. :( Itse odotan kauhulla, koska oma veli ilmoittaa, että heille tulee vauva. Onneksi ei pitäisi olla ainakaan lähiaikoina tiedossa.
VastaaPoistaTsemppiä sullekin jaksamiseen! <3 Kaikki tuttavat tuntuvat nyt lisääntyvän. Ja kaikki tuntuvat kyselevän, että jokos jokos ja mitäs mitäs.... Joskus tekisi mieli lyödä päätä seinään! :D
Poista