Meillä joulu sujui rauhallisissa tunnelmissa. Syötiin ähkyyn asti joulukinkkua, availtiin kivoja lahjoja, oleiltiin perheen parissa.
Vauva asiat on välillä nousseet pinnalle ja näin sekoittaneet ajatuksia, mutta noin yleisesti joulu on sujunut aikalailla vauvavapaasti. Tietysti foorumeita on tullut seurattua, mutta olen jättänyt kirjoittamatta, etten liian paljon ajattelisi omaa kiertoa ja mahiksia yms. :) Raskaustestin saan tehdä ensiviikon lopulla. Sekin sieltä lähestyy kokoajan. ^^
Tällä hetkellä ehkä eniten mietityttää, että alkaako ne menkat vai ei. Siis vaikka raskaus ei alkaisikaan. Viimeksi menkat olivat poissa 6kk, jonka jälkeen ne aloitettiin pillerikuurilla. Tuolloin oli muuten vaan taukoa pillereistä, kun kyllästyin merkkien vaihteluun. Onneksi sopiva pillerimerkki löytyi kun menkat saatiin taas tulemaan... Pidetään peukut pystyssä menkkojen tai raskauden puolesta. :)
29. joulukuuta 2013
23. joulukuuta 2013
20. joulukuuta 2013
Sain haasteen!
 |
| Kuva: sxc.hu |
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.
6. Kerro kuka sinut haastoi. Ei takaisin haastamista.
Yksitoista asiaa minusta:
1. Olen koukussa HyvääPäivää -juomaan.
2. Rakastan joulua.
3. Olen puhelinaddikti.
4. Pidän virkkaamisesta.
5. Olen heikkona suklaaseen.
6. Työpöytäni on täynnä eri värisiä muistilappuja. Aina.
7. Minulla on tällä hetkellä punaiset hiukset.
8. Tapasimme mieheni kanssa baarissa.
9. En omista autoa.
10. Haluaisin muuttaa ulkomaille. Edes hetkeksi.
11. Minulla on ollut silmälasit kolmevuotiaasta asti.
Kysymykset minulle:
1. Suurin pelkosi? Pimeä, hämähäkit ja että jään yksin.
2. Paras piirteesi? Ystävällisyys ja kärsivällisyys.
3. Huonoin piirteesi? Sokerihiiri...
4. Kauanko olet seurustellut? 5 vuotta.
5. Miehesi huonoin piirre? Hän on kovin kärsimätön.
6. Mitä yhteistä sinulla ja miehelläsi on? Huumorintaju ja kotona oleminen.
7. Miehesi paras piirre ulkonäöllisesti? Peppu ;)
8. Mitä ajattelet juuri NYT? Että miten ehdin hoitaa kaikki joululahjavalmistelut.
9. Mitä olet syönyt viimeksi? Suklaakaramellin.
10. Mitä haluaisit syödä seuraavaksi? Kanasubin.
11. Miksi aloit kirjoittaa blogia? Selvittääkseni omia ajatuksiani vauvaprojektista.
Kysymykset haastetuille:
1. Kauanko olet potenut/podit vauvakuumetta?
2. Kärsikö/Kärsiikö miehesi vauvakuumeesta?
3. Tyttö vai poika?
4. Mitä mieltä olet äitiysvaatteista? Onko tarpeeksi valikoimaa?
5. Miten kuljet töihin/kouluun/jonnekin muualle?
6. Haaveammattisi on/oli?
7. Pelkäätkö esiintymistä?
8. Minne haluaisit matkustaa?
9. Pelkäätkö synnyttämistä?
10. Heikkoutesi?
11. Lempivärisi?
Minä haastan: Kaikki, jotka kynnelle kykenevät. :)
19. joulukuuta 2013
Kaksplus
Kuulkaa! Ostin ensimmäisen vauvalehden! Miehen kanssa!! :D
En tiedä, minne sen piilotan, ettei kukaan näe sitä. En ollenkaan ajatellut sitä kaupan kassalla. Eikä minua mietityttänyt ollenkaan, mitä muut ajattelevat kun minä tuollaisen lehden ostan. Olin pelännyt sen ostamista, koska ajattelin, että se on sallittua vasta kun pullat on uunissa. :D Kaksplussassa vaan sattui olemaan mielenkiintoinen aihe kannessa, joka meni suunnilleen näin: "Eri linjoilla kasvatuksen kanssa? Ei haittaa!" Niinpä tuo lehti lähti meidän matkaan S-kaupasta sen kummempia miettimättä.
Ja voi jehna miten mielenkiintoinen se olikaan! Olen lukenut kaikki jutut jo varmaan kahteen kertaan. :D Miten pystyn pitämään näppini erossa noista jatkossa?? o_O
Onko muita vauvalehtien uhreja liikenteessä? ;)
Meillä alkoi myös Odotan. -blogin pitäjän, hyvän ystäväni kanssa yhteisprojekti. Sitä voitte seurata täällä: Sirottumia.
En tiedä, minne sen piilotan, ettei kukaan näe sitä. En ollenkaan ajatellut sitä kaupan kassalla. Eikä minua mietityttänyt ollenkaan, mitä muut ajattelevat kun minä tuollaisen lehden ostan. Olin pelännyt sen ostamista, koska ajattelin, että se on sallittua vasta kun pullat on uunissa. :D Kaksplussassa vaan sattui olemaan mielenkiintoinen aihe kannessa, joka meni suunnilleen näin: "Eri linjoilla kasvatuksen kanssa? Ei haittaa!" Niinpä tuo lehti lähti meidän matkaan S-kaupasta sen kummempia miettimättä.
Ja voi jehna miten mielenkiintoinen se olikaan! Olen lukenut kaikki jutut jo varmaan kahteen kertaan. :D Miten pystyn pitämään näppini erossa noista jatkossa?? o_O
Onko muita vauvalehtien uhreja liikenteessä? ;)
 |
| Kuva huuto.netistä |
16. joulukuuta 2013
My Calendar
Latasin puhelimeeni My Calendar -sovelluksen. Se on salasanan takana, joten kaikki sisältö on turvassa. Sinne syötetään kierron pituus yms. tietoja, jonka jälkeen sovellus näyttää milloin pitäisi menkat alkaa, miten pitkään ne kestää, koska on hedelmälliset päivät, koska oletettavasti olis ovis.
Lisäksi kalenteriin saa kätevästi merkattua oireita, mielialoja ja muita huomioita kierrosta. Sinne saa myös ylös päivät, jona otti e-pillerin, koska oli seksiä, käyttikö kumia, koska teki ovistestin ja koska raskaustestin. Hirveän monipuolinen sovellus. :)
Suosittelen kyllä kaikille sen lataamista puhelimeen. Siihen on helppo merkkailla ajatuksia ja tuntemuksia. Asetuksia pystyy muuttamaan kokoajan. Näkee historian ja arvailuja tulevaisuudesta. Siinä on myös raskausmode. :D
Tämän sovelluksen mukaan mun ovikseni siis näyttää olevan torstaina. Ovistestejä en ajatellut tässä kierrossa käyttää. Katsotaan sitten jatkossa millä mielellä olen. :D Raskaustestin ajattelin tehdä sitten uv:n jälkeisenä viikonloppuna eli 3.-5.1. Siihen tuntuu olevan vielä paljon aikaa. En ihan käsitä, että se saattaa hyvällä tuurilla ollakin plussa jo silloin! :D No, ei ehkä kannata innostua vielä. :)
Mutta mutta. Käykää nyt tutustumassa tuohon sovellukseen. Saahan ne aina poistettua, jos ei tunnu omalta!
Lisäksi kalenteriin saa kätevästi merkattua oireita, mielialoja ja muita huomioita kierrosta. Sinne saa myös ylös päivät, jona otti e-pillerin, koska oli seksiä, käyttikö kumia, koska teki ovistestin ja koska raskaustestin. Hirveän monipuolinen sovellus. :)
Suosittelen kyllä kaikille sen lataamista puhelimeen. Siihen on helppo merkkailla ajatuksia ja tuntemuksia. Asetuksia pystyy muuttamaan kokoajan. Näkee historian ja arvailuja tulevaisuudesta. Siinä on myös raskausmode. :D
 |
| Sovelluksen logo. |
Mutta mutta. Käykää nyt tutustumassa tuohon sovellukseen. Saahan ne aina poistettua, jos ei tunnu omalta!
12. joulukuuta 2013
Pitkästä aikaa
Nyt on ollut kamalan pitkä hiljaisuus. Jäin pitkälle sairaslomalle stressin aiheuttaman masennuksen vuoksi. Nyt kuitenkin alkaa jo valoa näkyä tunnelin päässä. Helpotusta varmaankin toi myös se, että vauvaprojekti pääsi aluilleen ihan oikeasti! Siitä ei siis tarvitse enää stressata.
Eka kerta ilman ehkäisyä oli kuin "The eka kerta" uudelleen. Jännää. Minun kohdallani se toi tullessaan ihan kauhen tunteiden purskahduksen. Onnea, jännitystä, iloa jne. :D Onko muilla tällaisia ajatuksia vai olenko täysin yksin hämmennyksissäni? :D
Nyt on menossa ensimmäinen yrityskierto eli Yk1. Tänään on 7 kiertopäivä eli kp7. Ovis olis laskureiden mukaan ensi viikon puolivälissä, ke-to. Jänniä päiviä elellään siis piakkoin ja vielä jännempiä sitten tammikuun ekalla viikolla. Ensimmäisen raskaustestin pääsemme tekemään luultavasti 3-5 päivä tammikuuta, kun palaamme joululomalta omaan kotiin vanhempiemme nurkista. Näissä termeissä on vielä paljon opeteltavaa... Hirmuisesti on kaikkia lyhenteitä ja muita slangisanoja. Minä kun en ihan kauheasti ole mammablogeissa kierrellyt ja myös foorumit ovat saaneet olla rauhassa minulta. Noh, ehkä minä vielä opin! :)
Eka kerta ilman ehkäisyä oli kuin "The eka kerta" uudelleen. Jännää. Minun kohdallani se toi tullessaan ihan kauhen tunteiden purskahduksen. Onnea, jännitystä, iloa jne. :D Onko muilla tällaisia ajatuksia vai olenko täysin yksin hämmennyksissäni? :D
Nyt on menossa ensimmäinen yrityskierto eli Yk1. Tänään on 7 kiertopäivä eli kp7. Ovis olis laskureiden mukaan ensi viikon puolivälissä, ke-to. Jänniä päiviä elellään siis piakkoin ja vielä jännempiä sitten tammikuun ekalla viikolla. Ensimmäisen raskaustestin pääsemme tekemään luultavasti 3-5 päivä tammikuuta, kun palaamme joululomalta omaan kotiin vanhempiemme nurkista. Näissä termeissä on vielä paljon opeteltavaa... Hirmuisesti on kaikkia lyhenteitä ja muita slangisanoja. Minä kun en ihan kauheasti ole mammablogeissa kierrellyt ja myös foorumit ovat saaneet olla rauhassa minulta. Noh, ehkä minä vielä opin! :)
 |
| Kuva |
12. lokakuuta 2013
Miehen armoilla
Olen jättänyt yrittämisen aloituksen ajankohdan päättämisen oikeastaan kokonaan miehen harteille, koska itse olisin valmis aloittamaan vaikka heti. Keskusteltiin tuossa sitten siitä tulevaisuudesta ja mies olikin sitä mieltä, että näiden ostettujen pillereiden jälkeen ei sitten enää osteta lisää. Toisin sanoen, me aloitetaan yrittäminen joulukuussa! :D
JEE! Olen ihan sekaisin nyt! :D♥
JEE! Olen ihan sekaisin nyt! :D♥
Raskausajan taltiointi
Törmäsin googlatessani ihanaan ideaan taltioida raskausaika. Kuvia tietyin väliajoin samoissa vaatteissa sivultapäin. Mielestäni mukava tapa. :)
Haluan ehdottomasti taltioida raskausaikani jollain tavalla. Tämä voisi olla yksi tapa, mutta haluan myös hienompia kuvia minusta ja massusta. Ja tietysti minusta, miehestäni ja massusta. ^^ Oletteko miettineet taltioida tuota aikaa jotenkin?
Haluan ehdottomasti taltioida raskausaikani jollain tavalla. Tämä voisi olla yksi tapa, mutta haluan myös hienompia kuvia minusta ja massusta. Ja tietysti minusta, miehestäni ja massusta. ^^ Oletteko miettineet taltioida tuota aikaa jotenkin?
8. lokakuuta 2013
Kateutta ilmassa
Mieheni ystävä sai tytön viime yönä. Oi että olen kateellinen! Tiedän, että kohta meilläkin se yrittämien voi alkaa, kun ollaan puhuttu etten enää ostaisi lisää pillereitä. Ja nehän loppuu jo joulukuussa. Joten jos asiat menee mallikkaasti, niin voin jo kenties äitienpäivänä antaa äidilleni kortin, jossa lukeekin "Onnea mammalle" Ja ultrakuva. Mutta en usko, että raskaudun niin nopeasti endoni takia. Silti olen kateellinen tuolle parille, joista vasta vanhempia tuli.
Haluaisin niin kovasti olla myös äiti. Niin kovasti. Tässä on kohta vuosi vierähtänyt tuon vauvakuumeen parissa...
 |
| Kuva |
Haluaisin niin kovasti olla myös äiti. Niin kovasti. Tässä on kohta vuosi vierähtänyt tuon vauvakuumeen parissa...
4. lokakuuta 2013
Endon kivut
Voi kipu.
Kipu.
Kipu.
Kipu.
Heräsin viime yönä kamaliin kipuihin alavatsalla. Se mun endohan se siellä. Olin odottanutkin kipuja jo saapuvaksi kun tänään piti menkkojen alkaa. Eilen oli jo jotain pientä ilmassa, mutten vielä lääkkeitä tarvinnut. No yöllä ne kivut sitten tuli. Valvoin osan yöstä, osan sängyssä kierien ja osan vessassa viettäen.
Olen nyt vasta herännyt miettimään, että onko sitä endoa kenties tulla suoliston pinnallakin, kun aina menkkojen aikaan on ripuliongelmia. Se saattaa olla kyllä syynä, mikäli on nettipalstoille luottaminen. Se ei ole hyvä juttu. Koska siinä tapauksessa siellä on endopesäkkeitä ja voi olla kiinnikkeitä ja siinä kohtaa kun niitä lapsia tosissaan alettaisiin hankkia, niin tulee varmaan eteen laparoskopia. Not so nice.
Olen huumattu. Olen huumannut itse itseni. Olen syönyt 1g panadolia ja 500mg panacodia. Niistä tulee huono olo, väsymystä, ruokahalu menee, huimausta. Toisin sanoen ihan järkyttävä työpäivä. Harkitsin ihan tosissani kotiin jäämistä, mutta koska töissä odotti tärkeitä juttuja, niin oli vaan raahauduttava ja kestettävä.
Pahoja kipuja ei nyt ole lääkkeiden ansiosta, mutta huono olo on sitäkin kamalampi.
Onneksi menkoista ei tarvitse kärsiä kuin neljästi vuodessa...
Kipu.
Kipu.
Kipu.
Heräsin viime yönä kamaliin kipuihin alavatsalla. Se mun endohan se siellä. Olin odottanutkin kipuja jo saapuvaksi kun tänään piti menkkojen alkaa. Eilen oli jo jotain pientä ilmassa, mutten vielä lääkkeitä tarvinnut. No yöllä ne kivut sitten tuli. Valvoin osan yöstä, osan sängyssä kierien ja osan vessassa viettäen.
Olen nyt vasta herännyt miettimään, että onko sitä endoa kenties tulla suoliston pinnallakin, kun aina menkkojen aikaan on ripuliongelmia. Se saattaa olla kyllä syynä, mikäli on nettipalstoille luottaminen. Se ei ole hyvä juttu. Koska siinä tapauksessa siellä on endopesäkkeitä ja voi olla kiinnikkeitä ja siinä kohtaa kun niitä lapsia tosissaan alettaisiin hankkia, niin tulee varmaan eteen laparoskopia. Not so nice.
Olen huumattu. Olen huumannut itse itseni. Olen syönyt 1g panadolia ja 500mg panacodia. Niistä tulee huono olo, väsymystä, ruokahalu menee, huimausta. Toisin sanoen ihan järkyttävä työpäivä. Harkitsin ihan tosissani kotiin jäämistä, mutta koska töissä odotti tärkeitä juttuja, niin oli vaan raahauduttava ja kestettävä.
Pahoja kipuja ei nyt ole lääkkeiden ansiosta, mutta huono olo on sitäkin kamalampi.
Onneksi menkoista ei tarvitse kärsiä kuin neljästi vuodessa...
21. syyskuuta 2013
Lihavuus raskauden esteenä
Mulla on sellainen ongelma, että en luultavasti voi tulla raskaaksi kahdesta syystä.
Aloin lihoa kuutisen vuotta sitten. Muutin pois kotoa ja kaikki sipsi ja karkkihyllyt olivat vain nurkan takana kotoa. Silloinen poikaystävä hemmotteli mua paljon. Ja itse myös. Tällä hetkellä painoindeksini huitelee jossain 40 tienoilla. Ja painoa on 110kg. Ihan hirvittävä määrä. Se ällöttää mua itseänikin. En todellakaan koe itseäni kauniiksi naiseksi.
Mutta miten tuo paino sitten vaikuttaa vauvan hankkimiseen? Monellakin tapaa. Selväähän se on. Raskaaksi tuleminen on vaikeaa, mutta sen lisäksi altistan niin itseni kuin lapsenkin kaikenlaisille ongelmille. Raskaus ei ehkä etene toivotulla tavalla, voin sairastua diabetekseen, lapsi ei kasva normaalisti ja vaikka mitä muuta.
Olen yrittänyt tiedostaa, että oma lihavuuteni voi olla este lapseni hyvinvoinnille, mutta jostain syystä en silti osaa tehdä asialle mitään. Olen yrittänyt ruokapäiväkirjaa, olen pitänyt puhelimessa kirjaa ruoista, olen käyttänyt netissä kiloklubin palvelua, olen ollut painonvartijoissa, olen yrittänyt keskittyä säännölliseen syömiseen, olen kokeillut karkkipäivämetodia, mutta mikään ei auta. Himo suklaaseen ja sipseihin tai muuhun herkkuun kasvaa sietämättömäksi ja ajan myötä marssin kauppaan ajayuksena vain saada suklaata. Olen kuin addikti. Käyttäydyn suklaan kanssa samalla tavalla. Sitä on vai saatava. Onkohan olemassa jotakin ryhmää suklaaaddikteille? Koska kyllähän suklaa vapauttaa samoja hormooneja kuin vaikka seksi.
- Sairastan endometrioosia
- Olen sairaalloisen lihava
Aloin lihoa kuutisen vuotta sitten. Muutin pois kotoa ja kaikki sipsi ja karkkihyllyt olivat vain nurkan takana kotoa. Silloinen poikaystävä hemmotteli mua paljon. Ja itse myös. Tällä hetkellä painoindeksini huitelee jossain 40 tienoilla. Ja painoa on 110kg. Ihan hirvittävä määrä. Se ällöttää mua itseänikin. En todellakaan koe itseäni kauniiksi naiseksi.
Mutta miten tuo paino sitten vaikuttaa vauvan hankkimiseen? Monellakin tapaa. Selväähän se on. Raskaaksi tuleminen on vaikeaa, mutta sen lisäksi altistan niin itseni kuin lapsenkin kaikenlaisille ongelmille. Raskaus ei ehkä etene toivotulla tavalla, voin sairastua diabetekseen, lapsi ei kasva normaalisti ja vaikka mitä muuta.
Olen yrittänyt tiedostaa, että oma lihavuuteni voi olla este lapseni hyvinvoinnille, mutta jostain syystä en silti osaa tehdä asialle mitään. Olen yrittänyt ruokapäiväkirjaa, olen pitänyt puhelimessa kirjaa ruoista, olen käyttänyt netissä kiloklubin palvelua, olen ollut painonvartijoissa, olen yrittänyt keskittyä säännölliseen syömiseen, olen kokeillut karkkipäivämetodia, mutta mikään ei auta. Himo suklaaseen ja sipseihin tai muuhun herkkuun kasvaa sietämättömäksi ja ajan myötä marssin kauppaan ajayuksena vain saada suklaata. Olen kuin addikti. Käyttäydyn suklaan kanssa samalla tavalla. Sitä on vai saatava. Onkohan olemassa jotakin ryhmää suklaaaddikteille? Koska kyllähän suklaa vapauttaa samoja hormooneja kuin vaikka seksi.
16. syyskuuta 2013
Synnytyksestä
Tänään pohdin hieman synnytysasioita. Jännää, miten aina on tiennyt, että miten se tapahtuu, mutta kun alkaa itse suunnitella sitä, se kuulostaakin täysin erilaiselta koitokselta.
Kaikki tieysti kokevat erilaisena synnytyksen. Olen muutamia erilaisia tarinoita lukenut. Äitini kertoi omasta kokemuksestaan jokin aika sitten ja hän kuuluu luomusynnyttäjien joukkoon. Tämä tuli mulle täysin yllärinä. En osannut odotta sitä ollenkaan.
En missään tilanteessa ole koskaan ajatellut edes vaihtoehtona luomusynnyystä. Mä varmasti tarvitsen keskusteluapua synnytyspelon taltuttamiseksi ennen h-hetkeä. En itseasiassa pelkää sitä synnytystä, vaan sitä kipua. Samalla tavalla kun en pelkää ruiskua vaan sitä kipua, joka aiheutuu kun saa rokotteen tai otetaan verikoe. Pelkään kipua.
Olen lukenut paljon synnyttämisestä. Olen katsonut synnytyksiä tositvn muodossa. Yritän imeä itseeni paljon infoa. Lähinnä näin kipupelkoisena siitä kivunlievityksestä. Toivon saavani mukavat hoitajat ja kätilön, jotka ottavat kipuni tosissaan. Toivon myös, että mies pysyisi tajuissaan koko toimituksen ajan, jotta hän voisi mua tukea. Hän on vähän herkkänahkainen, joten varmuutta tajuissaan olevasta miehestä synnytyksessä ei ole. :D
Kaikki tieysti kokevat erilaisena synnytyksen. Olen muutamia erilaisia tarinoita lukenut. Äitini kertoi omasta kokemuksestaan jokin aika sitten ja hän kuuluu luomusynnyttäjien joukkoon. Tämä tuli mulle täysin yllärinä. En osannut odotta sitä ollenkaan.
En missään tilanteessa ole koskaan ajatellut edes vaihtoehtona luomusynnyystä. Mä varmasti tarvitsen keskusteluapua synnytyspelon taltuttamiseksi ennen h-hetkeä. En itseasiassa pelkää sitä synnytystä, vaan sitä kipua. Samalla tavalla kun en pelkää ruiskua vaan sitä kipua, joka aiheutuu kun saa rokotteen tai otetaan verikoe. Pelkään kipua.
Olen lukenut paljon synnyttämisestä. Olen katsonut synnytyksiä tositvn muodossa. Yritän imeä itseeni paljon infoa. Lähinnä näin kipupelkoisena siitä kivunlievityksestä. Toivon saavani mukavat hoitajat ja kätilön, jotka ottavat kipuni tosissaan. Toivon myös, että mies pysyisi tajuissaan koko toimituksen ajan, jotta hän voisi mua tukea. Hän on vähän herkkänahkainen, joten varmuutta tajuissaan olevasta miehestä synnytyksessä ei ole. :D
12. syyskuuta 2013
Pillereiden lumoissa
Laskeskelin tuossa, että mulla on kotona pillereitä enää sen verran, että ne riittää itsenäisyyspäivään asti.
Tämä jollainlailla tuo innostuksen tunteet pintaan, mutta samalla pelko alkaa kalvaa mun sisällä kokoajan syvempänä. Pillereiden pois jättäminen tarkoittaa, että lapsi voisi perjaatteessa tulla koska tahansa. Jos päätämme jättää sitten kortsutkin ostamatta. Toisaalta pillereiden pois jättäminen tarkoittaa, että mun on kohdattava se pelko, että menkat ei tulekaan. Ja taas jos menkat tulee, niin se ihan hirvittävä kipu. Ja koska ei ole pillereitä lopettamassa vuotoa ajoissa, niin ne saattavatkin kestää kuukauden tai pari - putkeen... Mä olen tämän vuoden aikana oppinut elämään ilman kipua. Se kun on ollut tätä ennen joka kuukautinen painajainen. Sain kunnollisia kipulääkkeitäkin vasta viime vuoden puolella joskus. Jos 1 tarkoittaa ei kipua ja 10 tarkoittaa tajuttomuuteen johtavaa kipua, olen pahimmillaan kärsinyt 9 veroisista kivuista. Usein on pätkiä päivästä, kun en muista mitään. Kaiken on täyttänyt kamala kipu. Pillereiden pois jättämisen jälkeen tuo kaikki on taas todellisuutta.
Olenko valmis äidiksi? Onko kukaan? Ihan oikeasti? Ehkä ei, mutta pelkään ja odotan raskautta ja äidiksi tulemista samaan aikaan. Onko siinä järkeä?
Entä jos en voikkaan tulla raskaaksi, tai raskauden aikana tapahtuu jotakin pahaa, vain koska olen lihava? Miten ihmeessä mun päänuppiini ei voi olla kytkettynä jotain vipua, jota kääntämällä pysyisin tekemissäni ruoka- ja liikuntasuunnitelmissa? Miksi mun itsehillintäni ei toimi? Onko nyt liian paljon meneillään samaan aikaan, ettei mun päänk kestä sitä ja jättää jotkin asiat vaan tekemeättä?
Voi miksi miksi miksi...?
Tämä jollainlailla tuo innostuksen tunteet pintaan, mutta samalla pelko alkaa kalvaa mun sisällä kokoajan syvempänä. Pillereiden pois jättäminen tarkoittaa, että lapsi voisi perjaatteessa tulla koska tahansa. Jos päätämme jättää sitten kortsutkin ostamatta. Toisaalta pillereiden pois jättäminen tarkoittaa, että mun on kohdattava se pelko, että menkat ei tulekaan. Ja taas jos menkat tulee, niin se ihan hirvittävä kipu. Ja koska ei ole pillereitä lopettamassa vuotoa ajoissa, niin ne saattavatkin kestää kuukauden tai pari - putkeen... Mä olen tämän vuoden aikana oppinut elämään ilman kipua. Se kun on ollut tätä ennen joka kuukautinen painajainen. Sain kunnollisia kipulääkkeitäkin vasta viime vuoden puolella joskus. Jos 1 tarkoittaa ei kipua ja 10 tarkoittaa tajuttomuuteen johtavaa kipua, olen pahimmillaan kärsinyt 9 veroisista kivuista. Usein on pätkiä päivästä, kun en muista mitään. Kaiken on täyttänyt kamala kipu. Pillereiden pois jättämisen jälkeen tuo kaikki on taas todellisuutta.
Olenko valmis äidiksi? Onko kukaan? Ihan oikeasti? Ehkä ei, mutta pelkään ja odotan raskautta ja äidiksi tulemista samaan aikaan. Onko siinä järkeä?
Entä jos en voikkaan tulla raskaaksi, tai raskauden aikana tapahtuu jotakin pahaa, vain koska olen lihava? Miten ihmeessä mun päänuppiini ei voi olla kytkettynä jotain vipua, jota kääntämällä pysyisin tekemissäni ruoka- ja liikuntasuunnitelmissa? Miksi mun itsehillintäni ei toimi? Onko nyt liian paljon meneillään samaan aikaan, ettei mun päänk kestä sitä ja jättää jotkin asiat vaan tekemeättä?
Voi miksi miksi miksi...?
28. elokuuta 2013
26. elokuuta 2013
Miltä raskaus tuntuu?
Olen tänään kärsinyt pahoinvoinnista. Siitä syystä mieleeni tulikin, miltä raskaus tuntuu? Mitä oireita saattaa ilmetä? Mistä tietää olevansa raskaana?
Tällaisia asioita yleensä listataan alkuraskauden oireiksi:
Eilen kärsin valtavasta nälästä. Olisin voinut syödä norsun. Melkein kirjaimellisesti! Mies teki päivälliseksi kanaa ja riisiä. Söin kaksi pihviä ja hetken päästä hamuilin leipää, eikä mennyt kauaa kun hain karjalanpiirakkaa. Tajusin, että en voi vain syödä kokoajan, että en mä tämän ruokamäärän jälkeen kyllä nälkään kuole.
Tänään tapasin äitini pikaisesti ja hän epäili, että olen raskaana. Se kävi kyllä mun mielessä myös, mutta se vaihtoehto ei ole mitenkään mahdollinen, koska syön vielä e-pillereitä. En vaan jaksa uskoa, että tulisin raskaaksi syödessäni ehkäisypillereitä. Varsinkin kun sairastan endometrioosia.
Kaipa tämä sitten vain jokin ohimenevä norovirus oli. Eikä muuta.
Tällaisia asioita yleensä listataan alkuraskauden oireiksi:
- Pahoinvointi/Kuvotus
- Viluisuus
- Nälkä
- Rintojen arkuus
- Tuntemuksia vatsassa
Eilen kärsin valtavasta nälästä. Olisin voinut syödä norsun. Melkein kirjaimellisesti! Mies teki päivälliseksi kanaa ja riisiä. Söin kaksi pihviä ja hetken päästä hamuilin leipää, eikä mennyt kauaa kun hain karjalanpiirakkaa. Tajusin, että en voi vain syödä kokoajan, että en mä tämän ruokamäärän jälkeen kyllä nälkään kuole.
Tänään tapasin äitini pikaisesti ja hän epäili, että olen raskaana. Se kävi kyllä mun mielessä myös, mutta se vaihtoehto ei ole mitenkään mahdollinen, koska syön vielä e-pillereitä. En vaan jaksa uskoa, että tulisin raskaaksi syödessäni ehkäisypillereitä. Varsinkin kun sairastan endometrioosia.
 |
| Kuva |
Kaipa tämä sitten vain jokin ohimenevä norovirus oli. Eikä muuta.
25. elokuuta 2013
Miehen aatoksia
Vuodessa voi moni asia muuttua. Mies oli viime vuonna yhtämieltä kanssani, että lapset hankitaan kun ollaan oltu jokunen vuosi töissä.
Nyt on ääni kellossa hieman eri. Kenties hänelläkin on pieni pelko sairaudestani ja sen mahdollisuudesta aiheuttaa mulle lapsettomuutta. Hän sanoi vielä keväällä, että lapset hankitaan aikaisintaan vuoden päästä eli siis ensi vuoden kesällä tai syksyllä alkaisi yritys. Sitten jonkun ajan päästä hän oli sitä mieltä, että voisi se jo keväällä olla.
Mutta arvatkaapa mitä sain yllätyksekseni kuulla viikko sitten? Että hänelle kelpaisi pieni poika ja että yrittäminenkin voitaisiin hänen puolestaan aloittaa jo vuodenvaihteessa. :) Huhhuh!
Taitaa olla ilmassa vauvakuumetta?
Nyt on ääni kellossa hieman eri. Kenties hänelläkin on pieni pelko sairaudestani ja sen mahdollisuudesta aiheuttaa mulle lapsettomuutta. Hän sanoi vielä keväällä, että lapset hankitaan aikaisintaan vuoden päästä eli siis ensi vuoden kesällä tai syksyllä alkaisi yritys. Sitten jonkun ajan päästä hän oli sitä mieltä, että voisi se jo keväällä olla.
Mutta arvatkaapa mitä sain yllätyksekseni kuulla viikko sitten? Että hänelle kelpaisi pieni poika ja että yrittäminenkin voitaisiin hänen puolestaan aloittaa jo vuodenvaihteessa. :) Huhhuh!
Taitaa olla ilmassa vauvakuumetta?
21. elokuuta 2013
Lihavuusongelma
Mulla on lihavuusongelma. Noin suunnilleen kehonkoostumusmittauksen perusteella voisin sanoa, että ylipainoa on n. 30-40kg. Lapsen verran. Sen mun pienen lapseni verran. Sen jonka kovasti haluaisin.
Tää lihavuus tuottaa omia ongelmiaan raskaaksi tulemiselle. Ja raskaana olemiselle. Ensinnäkin raskautuminen on hankalampaa ja sen aikana voin sairastua esim. diabetekseen.
Luulisi, että jo nämä syyt saisivat mut kuosiin ja laihtuisin roimaa vauhtia. Mutta ei. Jostain syystä mä en saa itseäni niskasta kiinni. Voivottelen ja murehdin, ja "päätänkin", mutta sitten taas menen siitä mistä aita on matalin. Muuttamatta mitään.
En pidä laskemisesta. Vihaan sitä ylikaiken. Siispä kaloreiden laskeminen ei tule kyseeseen. Jo ruokien merkkaaminen johonkin ohjelmaan tuottaa ongelmia. Mulla on puhelimessa sellainen appi, joka laskee kalorit mun puolesta kun merkkaan mitä olen syönyt. Kokeilin myös Kiloklubia, jolla on sama periaate. Ei toimi. Kerran sain 10 kg pudotettua painonvartijoissa, mutta silloinkin mua ahdisti se pisteiden laskeminen.
Tiedän kyllä miten pitäisi syödä. Aamupalaksi puuroa ja vaikka omena ja lasi vettä. Välipalaksi porkkana. Lounaaksi kevyt salaatti. Välipalaksi rahkaa. Päivälliseksi esim. kanaruokaa tai kalaa. Iltapalaksi hedelmiä. Silti en osaa noudattaa tätä.
Miten vaikeaa se onkaan tarttua ohjeisiin, jotka osaa ulkoa vaikka unissaan?
Tää lihavuus tuottaa omia ongelmiaan raskaaksi tulemiselle. Ja raskaana olemiselle. Ensinnäkin raskautuminen on hankalampaa ja sen aikana voin sairastua esim. diabetekseen.
Luulisi, että jo nämä syyt saisivat mut kuosiin ja laihtuisin roimaa vauhtia. Mutta ei. Jostain syystä mä en saa itseäni niskasta kiinni. Voivottelen ja murehdin, ja "päätänkin", mutta sitten taas menen siitä mistä aita on matalin. Muuttamatta mitään.
En pidä laskemisesta. Vihaan sitä ylikaiken. Siispä kaloreiden laskeminen ei tule kyseeseen. Jo ruokien merkkaaminen johonkin ohjelmaan tuottaa ongelmia. Mulla on puhelimessa sellainen appi, joka laskee kalorit mun puolesta kun merkkaan mitä olen syönyt. Kokeilin myös Kiloklubia, jolla on sama periaate. Ei toimi. Kerran sain 10 kg pudotettua painonvartijoissa, mutta silloinkin mua ahdisti se pisteiden laskeminen.
Tiedän kyllä miten pitäisi syödä. Aamupalaksi puuroa ja vaikka omena ja lasi vettä. Välipalaksi porkkana. Lounaaksi kevyt salaatti. Välipalaksi rahkaa. Päivälliseksi esim. kanaruokaa tai kalaa. Iltapalaksi hedelmiä. Silti en osaa noudattaa tätä.
Miten vaikeaa se onkaan tarttua ohjeisiin, jotka osaa ulkoa vaikka unissaan?
18. elokuuta 2013
Tämä on alku äidiksi tulemiseen
Olen aina halunnut äidiksi. Lapsena vastasin kysymykseen "Mikä susta tulee isona?", -Äiti. Olin ajatellut kahta lasta siinä 27-29 välillä. En ajatellut, että kärsisin vauvakuumeesta vielä 24 vuoden iässä. Mutta niin siinä vain kävi.
Olen todennäköisesti aina sairastanut tätä sairautta. Sitä kutsutaan endometrioosiksi. Voin joskus myöhemmin kirjoittaa tästä lisää.
En jaksa uskoa, että raskaudun helposti. Niin moni asia on tällä hetkellä sitä vastaan. Olen ylipainoinen, paljon. Sairastan endometrioosia. Näissä on niin moni asia joka voi mennä pieleen.
Oikeastaan kun miehen kanssa päätimme aloittaa yrittämisen vuodenvaihteessa, minua alkoi pelottaa. Entäs jos en voi saada ollenkaan omia lapsia. Entäs jos vanhat tapani ovat niin tiukassa, etten saakkaan yhtään kiloa karistettua ennen yrityksen aloitusta. Entäs jos viimeinen opiskeluvuosi kärsii, kun ajatukseni kääntyvät jatkuvasti vauvaan. Entäs jos...
Tahdon äidiksi. Tavalla tai toisella.
Olen todennäköisesti aina sairastanut tätä sairautta. Sitä kutsutaan endometrioosiksi. Voin joskus myöhemmin kirjoittaa tästä lisää.
En jaksa uskoa, että raskaudun helposti. Niin moni asia on tällä hetkellä sitä vastaan. Olen ylipainoinen, paljon. Sairastan endometrioosia. Näissä on niin moni asia joka voi mennä pieleen.
Oikeastaan kun miehen kanssa päätimme aloittaa yrittämisen vuodenvaihteessa, minua alkoi pelottaa. Entäs jos en voi saada ollenkaan omia lapsia. Entäs jos vanhat tapani ovat niin tiukassa, etten saakkaan yhtään kiloa karistettua ennen yrityksen aloitusta. Entäs jos viimeinen opiskeluvuosi kärsii, kun ajatukseni kääntyvät jatkuvasti vauvaan. Entäs jos...
Tahdon äidiksi. Tavalla tai toisella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)